Jatkuva kuormitus ilman riittävää palautumista kuluttaa voimavaroja ja lisää stressiä. Pitkittyessään stressi voi johtaa työuupumukseen ja heikentää työkykyä. Moni tietää, että palautuminen on tärkeää. Silti tauot jäävät pitämättä, työasiat pyörivät mielessä iltaisin ja kalenteri täyttyy kokouksista.
Ongelma ei aina ole ajan puute. Usein palautumisen suurimmat esteet löytyvät omista uskomuksista ja ajatusmalleista, jotka saavat meidät venymään, suorittamaan ja sivuuttamaan omat tarpeemme. Seuraavaksi käymme läpi seitsemän yleistä uskomusta, jotka voivat estää palautumista työelämässä.
1. Uskomus: Hyvä työntekijä venyy aina
Tämä on yksi työelämän vaarallisimmista uskomuksista. Tunnollinen, ahkera ja vastuullinen työntekijä haluaa kantaa kortensa kekoon myös silloin, kun voimavarat ovat jo vähissä. Pitkään jatkuessaan jatkuva venyminen voi johtaa siihen, että omat rajasi hämärtyvät ja menetät yhteyden omiin tarpeisiisi.
Taustalla voi olla ajatus siitä, että arvostus täytyy ansaita joustamalla ja auttamalla muita. Todellisuudessa hyvä työntekijä tunnistaa omat rajansa ja osaa säädellä kuormitustaan. Jos huomaat olevasi aina se, joka lupautuu ylimääräisiin tehtäviin tai viimeinen, joka poistuu työpaikalta, kannattaa pysähtyä miettimään. Yritätkö olla avulias vai pelkäätkö tuottavasi pettymyksen?
2. Uskomus: Vain kiireisenä olen tehokas
Pitääkö sinun jatkuvasti todistaa oma tehokkuutesi? Moni meistä kantaa mukanaan syvälle juurtuneita käsityksiä siitä, millainen työntekijä on arvokas. Kiire voi luoda valheellisen tunteen siitä, että olemme tarpeellisia ja tehokaita, vaikka todellisuudessa kiire ja tehokkuus eivät ole sama asia.
Moni kokee syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tekemässä jotain. Todellisuudessa aivot tarvitsevat taukoja voidakseen toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tauko ei ole pois työstä vaan investointi työn laatuun.
Aitoa tehokkuutta ei ole jatkuva suorittaminen tai täysi kalenteri. Tehokkuus syntyy kyvystä säädellä omaa energiaa ja huolehtia palautumisesta. Usein juuri levänneenä olemme tehokkaita, sillä silloin saamme aikaan eniten.
3. Uskomus: Lepään sitten, kun työni ovat valmiit
Ajatusmalli ”ensin työ, sitten huvi” istuu tiukassa. Todellisuudessa työ ei tule koskaan täysin valmiiksi ja palautuminen siirtyy jatkuvasti tulevaisuuteen. Kun työ tulee aina ensin, ei levolle ole koskaan tilaa.
Moni asiantuntija elää jatkuvassa odotuksessa, että seuraavan projektin, määräajan tai kiireisen jakson jälkeen on enemmän aikaa hengähtää. Käytännössä seuraava tehtävä on jo odottamassa vuoroaan. Siksi palautumista ei kannata sitoa siihen, että työ olisi joskus valmis.
Riittävä taotus auttaa ylläpitämään vireystilaa ja varmistaa, että jaksat työpäivän jälkeen muutakin kuin maata väsyneenä sohvalla. Jos huomaat ajattelevasi ”vielä tämä projekti, sitten helpottaa”, kannattaa pysähtyä. Se voi olla merkki siitä, että olet jaksamisesi rajoilla.
4. Uskomus: Palautuminen on palkinto hyvin tehdystä työstä
Palautuminen ei ole bonusta, vaan laadukkaan työn elinehto. Vapaa-ajan lisäksi palautumista pitäisi olla joka päivä pitkin päivää. Jos ajattelet, että palautumiselle on aikaa sitten kesälomalla, hermostosi joutuu olemaan kuukausia ilman kunnollista elpymistä.
Psykologista palautumista tutkinut Anniina Virtanen kehottaa huolehtimaan siitä, että työpäivän aikana on mahdollisuus taukoihin. Tauot ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun tuntee, että keskittymiskyky herpaantuu.
Mikrotauot tukevat palautumista
Lyhyet mikrotauot auttavat säätelemään vireystilaa. Mikrotauolla voi käydä hakemassa kahvia tai lasin vettä tai katsella hetken ikkunasta ulos.
5. Uskomus: Minun pitää olla aina tavoitettavissa
Tunnistatko itsesi siitä, että huomaat avaavasi työsähköpostit vielä illallakin ja mielen täyttävät huoliajatukset? Vaikka kukaan ei varsinaisesti vaatisi sähköpostien lukemista iltaisin, ihminen saattaa itse kokea, että on vastattava nopeasti.
Aivotutkija Mona Moisalan mukaan aivot nauttivat siitä, kun suoritamme. Saamme mielihyvää siitä, että saamme asioita aikaiseksi. Siksi suorittamiseen on helppo jäädä koukkuun. Suorittamiseen ja kiireeseen tottuneen voi olla vaikea hidastaa tai pysähtyä. Se voi herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita.
Kun työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä, hermosto ei saa viestiä siitä, että kuormitus on päättynyt. Vaikka nukkuisit riittävästi, keho voi pysyä valmiustilassa. Tällöin palautuminen jää vajaaksi ja heräät aamuisin väsyneenä.
6. Uskomus: Tauko on yhtä kuin palautuminen
Pelkkä tauko ei itsessään riitä, vaan sillä on merkitystä mitä tauon aikana teemme. Jos lounastaukosi kuluu somea selaillen tai sähköposteihin vastaillen työpöydän äärellä, se ei elvytä sinua. Erityisesti etätyössä palautuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja itsensä johtamisen taitoja. Tutkimusten mukaan lounaan yhteydessä tehty pieni puistokävely tai lyhyt mindfulness -harjoitus voi parantaa keskittymiskykyä ja lisätä vireyttä iltapäivällä.
Myös sillä, kenen kanssa vietämme taukomme ja mistä keskustelemme, on vaikutusta siihen, kuinka hyvin palaudumme. Työn ulkopuolisista asioista keskustelu auttaa irrottautumaan työstä, mikä puolestaan tukee parempaa palautumista.
7. Uskomus: En voi vaikuttaa omaan kuormittumiseeni
Tämä uskomus vie helposti toimijuuden tunteen. Vaikka kaikkeen ei voi vaikuttaa, lähes jokainen voi vaikuttaa johonkin. Muutos kannattaa aloittaa pienin askelin. Usein pienet muutokset ovat helpompia kuin suuret. Samalla on tärkeä tunnistaa, että palautuminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Liiallinen työmäärä, jatkuvat keskeytykset tai epärealistiset odotukset eivät ratkea pelkällä palautumisella. Työyhteisöillä, esihenkilöillä ja organisaatioilla on tärkeä rooli palautumista tukevan kulttuurin rakentamisessa.
Palautumisen esteenä ei ole aina ajan puute. Usein taustalla ovat uskomukset, joita pidämme itsestään selvinä:
- Hyvä työntekijä venyy tarvittaessa
- Vain kiireisenä olen tehokas
- Lepään sitten, kun työni ovat valmiit
- Palautuminen on palkinto hyvin tehdystä työstä
- Minun pitää olla jatkuvasti tavoitettavissa
- Tauko on yhtä kuin palautuminen
- En voi vaikuttaa omaan kuormitukseeni
Ensimmäinen askel on tunnistaa, mikä näistä uskomuksista ohjaa omaa toimintaasi kaikkein voimakkaimmin.
Lue myös artikkeli Itsemyötätunto työelämässä: irti jatkuvasta suorittamisesta
Lisätietoja: https://puunto.fi/palvelu/tyonohjaus/